Terveisiä Eurajoelta, Suomen sähköisimmästä kunnasta!
Eurajoki on Satakunnassa, rannikolla, monien aktiivisten kylien ja noin 9000 asukkaan kunta, kahden kaupungin; Porin ja Rauman välissä. Meillä on vahvaa nuorisotyötä tehty jo vuosikymmenten ajan. Minä olen Pirita Laivanen ja toimin kunnan hyvinvointipalveluissa esihenkilönä. Nuorisotyön lisäksi luotsaan myös kulttuuri- ja matkailutyötä. Eurajoelta kotoisin olevana, olen saanut aloittaa oman työurani leiri- ja leikkikenttäohjaajan tehtävissä jo -90 luvulla ja ne sekä asiaansa omistautuneet silloiset nuorisotyöntekijät innoittivatkin minua hakeutumaan nuorisotyön opintoihin. Valmistuttuani tein muutaman vuoden töitä naapurikunnissa, mutta nyt olen saanut työskennellä nuorisotyössä Eurajoella jo miltei kahden kymmenen vuoden ajan, joten kokemusta ja näkemystä nuorisotyön kehittymisestä on pitkältä ajalta.
-Niin ja kiitos Savitaipaleelle blogi -haasteesta!
Yhteistyössä on voimaa
Eurajoella on kolme nuorisotaloa, joista kahdella järjestetään kunnallista nuorisotyötä säännöllisten nuorteniltojen ja Walkers-kahvilatoiminnan muodossa. Kaikki kolme nuorisotalomme ovat tupaten täyteen varattuja erilaisten yhdistysten toimesta, sillä Eurajoki tarjoaa tilat ilmaiseksi yhdistystoimijoille. Koemme tärkeäksi liikuttaa ja aktivoida kaikenikäisiä kuntalaisia tukemalla seuratoimintaa muun muassa tällä tavoin. Teemme hyvinvointipalveluissa monia asioita myös yhteistyössä koulutettujen vapaaehtoisten kanssa ja se tuo meille lisää mahdollisuuksia toimia ja järjestää tapahtumia, mutta lisää myös erilaisten työmuotojen tunnettavuutta, arvostusta ja osallisuutta. Hyvän yhteistyön perustana on vahvan ammattitaidon omaavat työntekijät. Meillä on vakituisia nuorisotyöntekijöitä perusnuorisotyössä kaksi, nuorten työpajatoiminnassa myös kaksi työntekijää, yksi etsivä nuorisotyöntekijä sekä yksi määräaikainen koulunuorisotyöntekijä hankerahalla. Heidän kanssaan on mahtavaa tuottaa hyvää ja laadukasta nuorisotyötä.
Osallisuus on kahden välinen kauppa
Savitaipale kysyi haasteessaan meiltä: ”Miten teidän kunnassanne saadaan nuoret mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan omia tapahtumia ja toimintaa?”.
-Tässä muutamia hajatelmiani siitä teemasta:
Eurajoen nuorisovaltuusto täytti viime vuonna 20 vuotta ja heidän toimintansa on todella aktiivista. Nuorisovaltuustomme päätavoite on vaikuttaa nuorten asioihin ja mm. viime kokouksessaan he jättivät kolme kannanottoa nuoriin koskeviin asioihin ja päätöksen tekoon, joista yksi oli valtakunnallinen. Nämä vaaleilla valitut nuoret ovat nuorisovaltuustossa aina kaksi vuotta kerrallaan ja heidän lisäkseen nuorisovaltuustoon valitaan vuosittain edustus kahdelta yläkoulultamme sekä lukiosta. Näin saamme sitoutettua myös koulut toimintaan ja tiedonkulku on varmempaa. Nuorisovaltuusto kokoontuu säännöllisesti nuorisotyöntekijän kanssa, heillä on kummivaltuutetut eri puolueista ja he järjestävät vuosittain myös Lastenparlamentin, kuullakseen niin päättäjien kuin kunnan pienempienkin tarpeita, ajatuksia ja toiveita. Tietysti nuorisovaltuuston tehtävänä on kysellä kaikilta nuorilta toiveita erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja sisältöihin. Kun toiveita ja tarpeita kuulee paljon, nousee tarve olla myös mukana käytännössä järjestämässä ja toteuttamassa näitä esille tulleita asioita. Ja senhän me mahdollistamme ilomielin, vaikka joskus olisi paljon helpompaa päättää ja tehdä kaikki ihan itse 😉.
Nuorten työpajan toimesta organisoimme nuorten kesätyöviikkoja eri hallintokuntiin ja mm. haastattelemme nämä nuoret ja näin monet nimet ja kasvot tulevat tutuiksi pajan työntekijöillekin. Lisäksi kannustamme perustamaan omia kesäyrityksiä, joilla voi työllistää itsenä. Pyrimme hyödyntämään niin kesätöissä olleita, kuin nuoria kesäyrittäjiä, erilaisten tapahtumien järjestelytehtävissä ja näin kumpikin taho hyötyy toisistaan. Tärkeää on aina, ettei kukaan tee pakosta mitään tai että ei kuluteta yhtä nuorta tai nuorisoryhmää liiaksi. On se sitten nuori tai aikuinen vapaaehtoinen, niin tehdystä työstä pitää saada itsellekin jotain ja hyödyn on oltava molemminpuolinen. Usein hyvä mieli tai kokemus avuksi olemisesta riittää, mutta jätskit ja pitsat ovat monen mielestä aika hyvä kannuste. Kyllähän me sitten olemme sopineet ihan palkoistakin tai yhdistysten kanssa korvauksista isommissa ja aikaa vievissä jutuissa.
Miksi Kunnallinen nuorisotyön yhdistys on tärkeä?
Mielestäni on äärettömän tärkeää, että meillä on yhdistys, joka kokoaa kunnallista nuorisotyötä tekevät tahot yhteen. Yhdessä voidaan kehittää perustehtäväämme ja tuoda esille osaamista, osaamistarpeita ja ongelmia. Kunnallisen nuorisotyön Teams -työryhmät, jotka on kohdennettu eri osa-alueille, saattavat tuoda yksittäisille työntekijöille myös sen ainoan työyhteisön, jossa voi pohtia oman työnsä ongelmia ja iloja muiden saman asian kanssa painivien ja saada näin todellista vertaistukea. Omat nuorisotyöntekijäni muistuttivat minua siitä, että alueellinen koordinaatiotyö ja siihen liittyvät teemaryhmät ovat heille myös tosi tärkeitä ja toimivia ryhmiä.
Osallistuessani ensimmäisen kerran kunnallisen nuorisotyön tapaamiseen, jännitin sitä, että mitäs sanomista minulla on tällaisen pienehkön kunnan edustajana? Kunnes ymmärsin, että meillä on aivan yhtäläinen osaaminen ja osalla työntekijöistä jopa suurempi osaamisen taso kuin isoissa kaupungeissa. Asiantuntijuus on pienten kuntien työntekijöillä kokonaisvaltaisempaa, kun pitää hallita työn kirjo laidasta laitaan. Työ on silppua ja rikkonaista, joskaan ei mahdotonta, osaksi juurikin sen tähden, että näillä paikkakunnilla nuoret ovat lähellä ja pitkäaikaisimmat nuorisotyöntekijät tuntevat heidät ja jopa heidän perheensä nimeltä.
Meidän nuorillamme on yhtäläisiä ongelmia ympäri Suomea, kunnan koosta riippumatta ja jotta nuoret saavat tasavertaista ohjausta, nuorisotyöntekijöiden osaamistaso on oltava yhdenvertaista ja nuorisotyön arvostus korkealla. Se, ettei joka puolella maata ole niitä palveluja heti tai läheltä saatavilla, aiheuttaa sen, että erityisesti etsivät nuorisotyöntekijät joutuvat kannattelemaan nuoria pidempään ja tehtävä valtavat määrät myyräntyötä palveluiden löytämiseksi. Nuorisotyö on notkeaa ja taivumme siihen suuntaan, mitä milloinkin tarvitaan. Olemmeko kuitenkin liian notkeita ja suostuvaisia? Ajattelemme asiat ensisijaisesti aina nuorten näkökulmasta ja haluamme lähteä auttamaan heitä heti. Tätä pohdin ainakin viikoittain.
Hyvinvointialue ja työllisyysalueuudistukset hävittivät pieniltä paikkakunnilta nuorille suunnattuja lähipalveluja paljon tai ainakin niiden saavutettavuus etääntyi. Nuorisotyöntekijämme ovat selvästi alkaneet keksiä keinoja nuorten auttamiseksi, vaikka palveluiden järjestäjätahon kuuluisi olla aivan toinen. Tässä asiassa toivon, että Kunnallinen nuorisotyön yhdistyksessä seisomme kaikki yhdessä ja rajaamme kunnalliselle nuorisotyölle reunaehdot. Mikäli valtakunnallisesti koetaan, että nuorisotyöllä voidaan näitä kaikkia puuttuvia palveluita ja toimintoja tuottaa, vaatisimme yhdessä, että ensin kussakin kunnassa on oltava nuorisotyön perustehtävät kunnossa. Niiden tulisi olla myös laadukkaita ja vasta sen jälkeen voidaan alkaa tuottamaan lisäpalveluja ja paikkaamaan muilta jääneitä koloja. Tokikin niiden järjestämiseen tulee sitten saada lisäresursseja. -Uhg, olen puhunut, tai no kirjoittanut.
Kevät keikkuen tulevi ja kesäleirien suunnitelmat tekeillä. Ensin kuitenkin järjestetään odotettu munajahti… ja muistetaan että nuorisotyössä kohtaaminen on tärkeintä!
Haastan seuraavan blogitekstiin kirjoittajaksi Merijärven. Olisi kiva tietää onko Merijärven nuorisolle järjestetty jotakin toimintaa tai kesätöitä kesäajalle.
terv. Pirita
Talvisessa kuvassa nuorisotyöntekijämme Mia ja Riikka sekä koulunuorisotyöntekijämme Kaisa.
Toisessa kuvassa on nuorisotalomme uusi lattiamatto, jonka ovat yläkoululaiset koulunuorisotyöntekijän osallistamana suunnitelleet. Sen nimi on ”Siittiösolumaisema”.
Mielestäni tämä matto on tulevaisuuteen luottava, vaikka soluja onkin kuvassa vain yksi. Toivomme että nuorisotalollemme kävijöiksi riittää tulevaisuudessakin lapsia ja nuoria.
Kommentit ei sallittu