RUUTUAIKA EI OLE YKSISELITTEINEN MITTARI – KUNNALLISEN NUORISOTYÖN NÄKÖKULMIA DIGILAITESUOSITUKSIIN
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Opetushallitus julkaisivat 22.1.2026 kansalliset suositukset 0–13-vuotiaiden digilaitteiden vapaa-ajan käytöstä. Suositusten tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia, tukea arjen tasapainoa ja ehkäistä liiallisen ruutuajan haittoja. Lähtökohta on kannatettava. Samalla suosituksia on kuitenkin tärkeää tarkastella myös nuorisotyön ja harrastustoiminnan näkökulmasta. Digilaitteiden käyttöä tulisi arvioida osana lasten ja nuorten sosiaalista ja kasvatuksellista arkea eikä ainoastaan ajallisen ruutuajan näkökulmasta. Tässä lausunnossa tarkastelu kohdistuu erityisesti suosituksissa määriteltyyn 6–13-vuotiaiden ikäryhmään, joka on nuorisotyön näkökulmasta keskeinen.
Rajoituksia ja suosituksia laadittaessa olisi ensinnäkin tärkeää kuulla lasten ja nuorten näkemyksiä. Viime vuosien tutkimuksissa on tuotu esiin nuorten tulevaisuususkon heikentymistä sekä luottamuksen horjumista yhteiskunnallista päätöksentekoa kohtaan. Nuorten kuuleminen heitä koskevissa linjauksissa on keskeinen keino vahvistaa osallisuutta ja luottamusta päätöksentekoon. Digilaitteiden käyttöä koskevat suositukset vaikuttavat suoraan nuorten arkeen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin, minkä vuoksi heidän kokemuksensa olisi tärkeää huomioida jo valmisteluvaiheessa.
Kunnallisen nuorisotyön yhdistys katsoo, että yleiset ruutuaikaa koskevat aikarajasuositukset eivät riittävästi tunnista sitä, että merkittävä osa nuorten vapaa-ajasta on ohjattua, tavoitteellista ja yhteisöllistä toimintaa myös digitaalisissa ympäristöissä. Kunnallisessa nuorisotyössä toteutetaan muun muassa digitaalista nuorisotyötä, pelitoimintaa, verkkoperustaista ryhmätoimintaa sekä media- ja pelikasvatusta, joissa digitaaliset välineet toimivat osallisuuden, oppimisen ja vuorovaikutuksen välineinä. Näissä tilanteissa kyse ei ole passiivisesta ruudun äärellä olemisesta, vaan aktiivisesta toiminnasta, jossa harjoitellaan esimerkiksi yhteistyö-, ongelmanratkaisu- ja mediataitoja.
Nuorisotyöllä on merkittävä potentiaali kaventaa nuorten välisiä digiosaamisen eroja, jotka voivat liittyä esimerkiksi sosioekonomiseen taustaan, perheiden resursseihin tai mahdollisuuksiin saada ohjausta digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen. Samalla nuorisotyöllä on keskeinen rooli nuorten digiosaamisen vahvistamisessa laajemmin. Ohjatun toiminnan kautta nuoria voidaan tukea käyttämään digitaalisia alustoja hyvinvointia edistävällä tavalla sekä vahvistaa kriittistä medialukutaitoa ja vastuullista vuorovaikutusta verkossa. Samalla voidaan puuttua verkossa esiintyvään haitalliseen tai toksiseen käyttäytymiseen sekä tarjota nuorille turvallista aikuisen tukea digitaalisissa ympäristöissä.
Digitaalinen nuorisotyö mahdollistaa myös sellaisten nuorten tavoittamisen, jotka eivät osallistu fyysiseen toimintaan esimerkiksi mielenterveyteen liittyvien haasteiden, toimintakyvyn rajoitteiden tai pitkien välimatkojen vuoksi. Verkkoympäristöissä toteutettava ohjattu toiminta voi tarjota näille nuorille yhteyden vertaisiin ja turvallisiin aikuisiin sekä vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Lisäksi on huomioitava, että monet nuorten harrastukset toteutuvat nykyisin digitaalisesti tai hyödyntävät digitaalisia välineitä. Esimerkiksi koodaus, pelisuunnittelu, musiikin tuottaminen ja kansainvälisiin yhteisöihin osallistuminen verkossa kehittävät taitoja, jotka ovat keskeisiä nyky-yhteiskunnassa. Pelkkä ruutuajan määrä ei siten kerro toiminnan sisällöstä, laadusta tai sen vaikutuksista nuoren kasvuun.
Kunnallisen nuorisotyön yhdistyksen näkökulmasta digilaitteiden käyttöä koskevaa keskustelua tulisi käydä ennen kaikkea toiminnan laadun eikä pelkän ajallisen määrän näkökulmasta. On tärkeää erottaa toisistaan passiivinen sisällönkulutus sekä aktiivinen, ohjattu ja yhteisöllinen toiminta. Nuorten hyvinvointia edistetään rajoitusten ohella tukemalla turvallista, merkityksellistä ja kasvatuksellisesti perusteltua digitaalista toimintaa.
Digitaidot ovat keskeisiä kansalais- ja tulevaisuustaitoja. Kyky toimia digitaalisissa ympäristöissä, arvioida verkossa olevaa tietoa kriittisesti, osallistua digitaalisiin yhteisöihin ja tuottaa omaa sisältöä on yhä tärkeämpää niin opinnoissa, työelämässä kuin yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Nuorisotyöllä on tärkeä rooli näiden taitojen vahvistamisessa erityisesti silloin, kun nuoret eivät saa vastaavaa tukea muista ympäristöistä.
Salla Juha
toiminnanjohtaja
Kunnallisen nuorisotyön yhdistys ry
Kommentit ei sallittu